Muistojen 1950-luku

Nuoret

1950-luku on muistoissamme ajan kultaama vuosikymmen. Se on jäänyt mieliimme viattomana aikana, jolloin elämä oli vielä jotenkin rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa. Se oli kuitenkin myös murrosaikaa. Suomen kansan elintaso alkoi hitaasti kohota, ja monet asiat, joista aikaisemmin ei voitu uneksiakaan, tulivat tavallisillekin ihmisille mahdollisiksi. Suomalainen design eli kultakauttaan.
1950-luku oli myös ensimmäinen nuorison vuosikymmen. Vasta silloin saimme varsinaisen nuorisokulttuurin. Rock'n roll ja farkut symboloivat nuorten esiinmarssia.
Monet kaipaavat tätä nostalgisen vuosikymmenen tunnelmaa. Ajan vaatteet ja astiat ovat haluttuja, 1950-luvun musiikkia kuunnellaan edelleen, ja jotkut jopa sisustavat kotinsakin kokonaan ajan aidoilla huonekaluilla ja muilla tavaroilla.


Vähän historiaa

Kun 1950-luku alkoi, Suomen presidenttinä oli Juho Kusti Paasikivi. Maan väkiluku oli vuoden 1951 alussa 4.028.910 asukasta. Heistä noin 70 prosenttia asui maaseudulla. Maailmalla oli meneillään Korean sota, ja se aiheutti kysyntäpainetta myös Suomessa vuosina 1950-1951. Viimeiset sotakorvausjunat lähtivät Suomesta syksyllä 1952. Ostokortit olivat joillekin tavaroille kuten sokerille, kahville, margariinille ja riisille voimassa vuoteen 1953 asti. Sen jälkeen rajoituksista lopulta päästiin eroon ja normaali elämä saattoi alkaa.
Helsingin olympiakisat vuonna 1952 olivat tärkeä asia Suomelle. Kisojen saaminen tänne valoi itseluottamusta kansaan. Stadionia laajennettiin ja Käpylään rakennettiin Kisakylä urheilijoiden kisojen aikana asumista varten. Kisojen jälkeen sieltä tuli uusia koteja monille suomalaisille perheille. Kisojen aikana Kisakylää ympäröi korkea verkkoaita erottamassa tavallista kansaa maailman huippu-urheilijoista.
Pohjoismainen passivapaus astui voimaan. Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi. Asuntosäätiö alkoi rakentaa Espooseen Tapiolan puutarhakaupunkia myös vuonna 1952. Siitä tuli nähtävyys, jota esiteltiin mielellään ulkomaalaisille.
Väinö Linnan kirjoittama Tuntematon sotilas ilmestyi 1954 ja pian sen jälkeen Edvin Laine alkoi ohjata siitä elokuvaa.
Helsingissä koettiin melkein täydellinen auringonpimennys kesäkuun lopulla 1954.
Suomesta tuli YK:n jäsen vuonna 1955. Seuraavana vuonna saimme myös Porkkalan takaisin. Urho Kaleva Kekkosesta tuli Suomen presidentti vuonna 1956 yhden ratkaisevan äänen enemmistöllä.
Maata koetteli talvella 1956 yleislakko, joka kesti 19 päivää.
Teekkarit aloittivat tv-lähetykset vuonna 1955. Yleisradion säännöllinen ohjelmatoiminta alkoi vuoden 1958 alussa. Saimme myös ensimmäiset tv-kuuluttajatkin. TES-TV:ssä oli Lenita Airisto ja Yleisradiossa Teija Sopanen.
Nuorisokulttuuri syntyi sitten 50-luvun puolivälissä.


1950-luvun autot


Chevrolet

Chevrolet vm.1955

50-luku oli se vuosikymmen, jolloin auton hankkiminen tuli tavalliselle ihmiselle mahdolliseksi. Aivan helppoa se ei kuitenkaan aluksi ollut. Vaikka olisikin ollut rahat valmiina auton ostoon, niin heti ei sellaista kaupasta saanut. Autoliikkeillä oli rajoitetut lisenssit, joilla ne saivat pieniä autoeriä kerrallaan ulkomailta. Niinpä himoittua länsiautoa sai jonottaa pitkän aikaa, jopa vuosia. Toki ammattiautoilijat, kuten esimerkiksi taksit, saivat työvälineitään helpommin, samoin eläinlääkärit ja metsänhoitajat.

Vuonna 1954 Suomessa oli 13 henkilöautoa tuhatta asukasta kohti.

Renault 4CV

Renault 4 CV,
Pikku-Renu.
Neljän hengen,
4-ovinen,
pieni ranskalaisauto,
vuosimallia 1951.

Taustalla Pobeda

Käpylä, Osmontie

Autot katsottiin 1950-luvulla ylellisyystavaroiksi ja ne olivat kalliita palkkatasoon verrattuna. Käytetyt länsiautot saattoivat olla jopa kalliimpia kuin uudet. Ihmiset maksoivat mielellään ylihintaa, että yleensä vain saivat jonkinlaisen kulkuneuvon. Unelmat ja todellisuus olivat eri asioita. Isoista dollarihymyistä, amerikanraudoista, kuten Cadillac, Buick, Ford, Chevrolet eli Letukka, Dodge, DeSoto ja Pontiac, haaveiltiin, mutta autot, joita voitiin ostaa, olivat yleensä muualta kotoisin ja pieniä.
50-luvulla oli autokilpailujakin. Kansainväliset Eläintarhan ajot eli Eltsun ajot järjestettiin aina toukokuisin, yleensä äitienpäivänä. Sinne piti ainakin isien ja poikien päästä seuraamaan, miten kilpa-autot ja -moottoripyörät selvisivät kurveista. Jo harjoituksissa perjantaina ja lauantaina oli paljon yleisöä. Eltsun ajojen suomalaisnimiä olivat Curt Lincoln ja S.P.J. Keinänen.

Joitakin esimerkkejä autojen hinnoista vuodelta 1957:
(Kun luvut kerrotaan noin 0,1:llä, päästään suunnilleen tämän hetken summiin)
Citroen 2 CV 367.000 mk
Moskvitsh 402 456.000 mk
Wartburg 490.000 mk
Renault 4 CV 435.000 mk
Volkswagen 415.000 mk
Pobeda 644.000 mk
Peugeot 403 695.000 mk
Ford Fairline 1.400.000 mk

Moottoripyörät

Monilla pojilla oli 1950-luvulla moottoripyörä eli motskari eli prätkä. Niitä sai sentään halvemmalla kuin autoja, ja ennen kaikkea: motskarin ajokortin sai jo 16-vuotiaana. Moottoripyöriäkin joutui jonottamaan, mutta käytettyjä saattoi saada nopeammin. 2-tahti-bensan haju tai oikeastaan tuoksu leijaili kaikkialla, missä pärinäpojat liikkuivat.
Yleisimpiä moottoripyörämerkkejä olivat BSA, AJS, Triumph eli Trumppa, Norton, BMW, EMW, Donau, Jawa 350 ja Jawa-Z. Lisäksi oli Vespa-skoottereita. Jawa-moottoripyörä maksoi vuonna 1957 147.000 mk.


1950-luvun vaatteet

Maailmalla syntyi erityinen nuorisokulttuuri, ja meilläkin nuoriso tuli tietoiseksi itsestään. Nuoruus olikin yhtäkkiä tärkeä elämänvaihe, joka haluttiin erottaa aikuisuudesta omalla pukeutumistyylillä ja omalla musiikilla. Mallia otettiin tietysti ulkomailta, erityisesti Amerikasta. Tulivat James Dean, Paul Anka ,Elvis Presley ja Bill Haley, jotka edustivat uutta nuorisoa. Tulivat pärinäpojat, surinasussut, lättähatut ja villamyssymissit.

Nappulatakki


Jamekset

Duffeli eli nappulatakki, 7/8-pituinen
Nahkapusakka eli nahkarotsi
Farmarihousut eli farkut, pillit, niin kapeat kuin mahdollista
Leveät, hulmuavahelmaiset mekot ja hameet
Tärkätyt, monikerroksiset alushameet
BB-ruutuiset mekot
Poolokauluspuserot
Valkoiset paitapuserot
Villatakit, joiden napitus käännettiin selkäpuolelle
Twinsetit eli niukat neulepuserot ja samaa sarjaa olevat villatakit
Patellavyöt
Teräväkärkiset kengät eli spittarit pojilla
Elefanttitossut, harmaata kumia
Ballerinatossut
Nirunarukengät
Sifonkihuivit eli fritsuliinat

Jenkkikassi koululaukkuna

Helminauha

Tansseihin lähtiessään monet tytöt käyttivät pitkää helminauhaa, joka kiedottiin ainakin kahteen kertaan kaulan ympärille.


1950-luvun musiikki

Tanssijat

Nuorisokulttuuri synnytti myös tarpeen omaan musiikkiin. Italialaisiskelmät valtasivat Suomen 50-luvun puolessa välissä. Sen ajan nuorisokin tanssi sellaisten sävelmien kuin Mambo Italiano, Maruzella ja Lazzarella tahdissa. Niitä lauloivat mm. Olavi Virta, Umberto Marcato, Laila Kinnunen ja Brita Koivunen.
Sitten tuli Bill Haley ja rock'n roll. Elokuvateatteri Edison Helsingissä toi 28.9.1956 Suomeen elokuvan Rock around the Clock. Se villitsi nuorison, ja sen jälkeen rokki soi vähän joka puolella. Radiosta tosin tuli nuorten mielestä liian vähän heidän musiikkiaan. Lauantaisin soitettiin tunnin verran ohjelmaa nimeltä Lauantain toivotut levyt ja siinäkin oli ns. kevyttä musiikkia vain muutaman viimeisen kappaleen verran.
Vuonna 1959 Paul Anka tuli Suomeen esiintymään. Hän sai Linnanmäellä tytöt hurmioon laulamalla Oh, Diana!

Young Ones


Kesälauantaisin tytöt pukeutuivat farkkuihin tai leveisiin kellohameisiin, sipaisivat huuliinsa Sans Egal-huulipunaa ja poskilleen Ponds-puuteria. Pojat kampasivat tukkansa ylös- ja taaksepäin ja Brylcreme-hiusvoiteen avulla taivuteltiin kaiken kruunuksi vielä voogu. Sitten mentiin lavoille tanssimaan eli helsinkiläisittäin joraamaan.
Helsingissä oli tanssilavoja ainakin Alppila Linnanmäen nykyisen parkkipaikan kohdalla, Patterimäki eli Patsku Pitäjänmäellä, Siinai Etelä-Haagassa ja lava Etu-Metsässä. Niissä oli katettu orkesterilava, muuten ne olivat aivan paljaan taivaan alla. Harvoin niillä oli elävää musiikkia, yleensä soitettiin levyjä. Nuoriso kerääntyi niiden tienoille, toiset tanssimaan ja toiset vain kuuntelemaan musiikkia. Varsinaista pääsymaksua ei ollut, mutta jos pari halusi tanssia, poika maksoi jokaisesta tanssista erikseen lavan ylläpitäjälle.
Jotkut tanssijat osasivat oikeaa jivea ja mamboa. He olivat käyneet useimmiten Blunkan eli Åke Blomqvistin tanssikoulua. Muut parit tanssivat kaikki kappaleet omalla tyylillään.
Talvisin tansseja järjestettiin mm. Messuhallissa ja Kirjalla, Bottalla ja Hämiksellä. Talvisin oli myös rusettiluisteluja ainakin Väinämöisen ja Brahen kentillä eli Väiskillä ja Brahiksella sekä Raviradalla. Niissä luisteltiin kovaäänismusiikin siivittäminä ja etsittiin omaa paria.
Toivelauluvihko

Onneksi oli saatavissa Toivelauluvihkoja. Niissä oli iskelmien sanoituksia.

Savikiekko

Äänilevyt olivat 1950-luvulla aluksi ns. savikiekkoja.
Ne ovat nyt haluttuja keräilykohteita. Myöhemmin levyjä alettiin valmistaa vinyylistä.

1950-luvun iskelmätähtiä

Olavi Virta
Laila Kinnunen
Annikki Tähti
Brita Koivunen
Vieno Kekkonen
Pirkko Mannola
Seija Lampila
Sacy Sandin orkesteri
Lasse Liemola
Kai Lind
Juha Eirto
Tapio Rautavaara
Kipparikvartetti
Paul Anka
Elvis Presley
Harry Belafonte
Rosemary Clooney
Umberto Marcato
Maria Zamora
Bill Haley
Bob Martin
Chris Barber
Nat King Cole
Four Aces
The Kingston Trio
Lys Assia
Les Baxter
Peggy Lee
Dean Martin
Eartha Kitt

1950-luvun iskelmiä

Diana
You are my Destiny
Quizas, Quizas, Quizas
Petite Fleur
Jambalaya
Maruzella
Lazzarella
Istanbul
Buona sera
River Kwai March
Mustat silmät
Balladi Olavinlinnasta
Saarenmaan valssi
Rakkauden kiertokulku
Banana Boat Song
Venezuela
Love Letters in the Sand
Poika varjoiselta kujalta
Mustalaisviulu
Piove
Puukko Mackie
Muistatko Monrepos'n
Mambo Italiano
Oh, el baion
Mistä rakkaus alkaa
Rock around the Clock
Dreh' dich nicht um...
Anna
Moulin Rouge (Punainen mylly)

CocaCola

CocaCola tuli Suomeen Olympiakisojen myötä vuonna 1952.
Purukumi tuli samaan aikaan.


1950-luvun kieli

1950-luvun helsinkiläisnuorisolla oli tietysti myös ihan oma kielensä, Hesan slangi. Se oli saanut vaikutteita 1930-luvun slangista, mutta oli kuitenkin täysin erilaista sekä useimmilta sanoiltaan että ääntämykseltään. Monista sanoista on myös aina ollut käytössä useita eri versioita. Alla on pieni näyte sanastosta. Aivan upea, laaja slangisivusto löytyy Slangi.netiltä.

Brahis - Brahen kenttä
broidi - veli
delata - kuolla
dille - tyhmä
Eltsu - Eläintarha
fikka - tasku
fikkari - taskulamppu
fillari - polkupyörä
fiude - auto
friidu - tyttö
grammari - levysoitin
handu - käsi
Harlikka - Harley Davidson-moottoripyörä
hima - koti
honkkeli - onni, tuuri
hotsittaa - viitsiä
jorata - tanssia
jortsut - tanssit
kaltsi - kallio
kledjut - vaatteet
klesa - kipeä, sairas
kliffa - kiva
kloku - rannekello
klyyvari - nenä
kondari - konduktööri
kundi - poika
lande - maaseutu
Letukka - Chevrolet
lungi - rauhallinen
nunnala, nunnaluostari - tyttökoulu
Ogeli - Oulunkylä
prätkä - moottoripyörä
pätkis - nonstop-elokuva
ratikka, raitsikka - raitiovaunu
safka - ruoka
sekstata - suudella
skagata - pelätä
skrinnarit - luistimet
skruudata - syödä
snadi - pieni
snygi - hieno
spettari - koulutodistus
spittarit - kundien kengät, teräväkärkiset
stadi - Helsingin keskusta
staili - hieno
stidi - tulitikku
stikata - antaa
stuidu - ylioppilas
styylata - seurustella
systeri - sisko, sisar
Trumppa - Triumph
voogu - laine
Väiski - Väinämöisen kenttä


1950-luvun elokuvat

Elokuvat olivat myös hyvin tärkeitä 1950-luvun nuorisokulttuurille. Varsinkin amerikkalaisista elokuvista otettiin vaikutteita. Niiden musiikki, vaatteet, koko elämäntyyli viehättivät vasta pulakaudesta ulos rimpuilevaa nuorisoa. Filmitähtiä ihailtiin ja jäljiteltiin. Varsinkin nuori kapinallinen James Dean kohosi nopeasti nuorten idoliksi. Kun hän suosionsa huipulla ollessaan kuoli auto-onnettomuudessa, nuoret surivat häntä kaikkialla maailmassa.
Ranskalainen filmitähti Brigitte Bardot eli BB toi 50-luvun vaatemuotiin vaaleanpuna- ja vaaleansinivalkoruudulliset mekot. Kun hän meni vihille näyttelijä Jacques Charrierin kanssa vuonna 1959, hänellä oli morsiuspukuna vaaleanpunavalkoinen, leveähelmainen ruutumekko.
Elokuvissa käynti oli suosittua. Tavallisten elokuvien lisäksi helsinkiläisnuoret kävivät mielellään nonstopeissa, joita esitettiin mm. Erottajalla sijaitsevassa Kit-Katissa. Nonstopeissa vuorottelivat uutisvälähdykset eri aloilta, meiltä ja maailmalta, lyhyehköt dokumentit ja piirretyt pätkikset, useimmiten Kippari Kalle. Sitä tietysti odotettiin eniten. Nonstopeissa ei ollut alku-eikä loppuaikaa, vaan niihin sai tulla, milloin halusi. Viipyä sai periaatteessa tunnin, mutta sitä oli vaikea valvoa, ja niinpä "nonarit" katsottiin useampaan kertaan. Varsinkin silloin, kun ulkona oli kova pakkanen, eikä ollut muutakaan paikkaa, minne mennä aikaa viettämään.


Elokuva-Aitta

Elokuva-Aitan kansikuvassa
ranskalaisen elokuvan
tähti, venäläissyntyinen Marina Vlady.

1950-luvun ulkomaalaisia elokuvia

Stromboli
Viettelyksen vaunu
Paikka auringossa
Lasinen eläintarha
Veronan rakastavaiset
Afrikan kuningatar
Hän tanssi kesän
Katkeraa riisiä
Sheriffi
Parrasvalot
Kilimandsaron lumet
Laulavat sadepisarat
Isä Camillon kylä
Loma Roomassa
Täältä ikuisuuteen
Herrat pitävät vaaleaverisistä
Miten miljonääri naidaan
Niagara
Kaunis Sabrina
Kuutamoserenadi
Valkea joulu
Takaikkuna
Kesäleski
Kissa kuumalla katolla
Eedenistä itään
Jättiläinen
Gigi
Päivien kimallus
Kwai-joen silta
Rooma, avoin kaupunki
Varkaitten paratiisi
Mies, joka tiesi liikaa
Bussipysäkki
Rock around the Clock
Ja Jumala loi naisen...
Sissi-elokuvat

1950-luvun suomalaisia elokuvia

Kaunis Veera
Valkoinen peura
Niskavuoren Heta
Noita palaa elämään
Hilja, maitotyttö
Niskavuoren Aarne
Tyttö kuunsillalta
Tuntematon sotilas
Silja, nuorena nukkunut
Elokuu
Rovaniemen markkinoilla
On lautalla pienoinen kahvila
Tytön huivi
Juha
Kuriton sukupolvi
Kuisma ja Helinä
Kesäillan valssi
Kuollut mies kummittelee
Kuningas kulkureitten
Kun on tunteet
Katariina kaunis leski

Audrey Hepburn

Audrey Hepburn

(Oikealta nimeltään
Edda Kathleen
van Heemstra
Hepburn-Ruston)

Elokuvia:
Loma Roomassa
Kaunis Sabrina
Sota ja rauha

1950-luvun ulkomaalaisia filmitähtiä

Marilyn Monroe
Elizabeth Taylor
Ingrid Bergman
Brigitte Bardot
Audrey Hepburn
Grace Kelly
Marina Vlady
Katherine Hepburn
Doris Day
Gina Lollobrigida
Sophia Loren
Anna Magnani
Romy Schneider
James Dean
Gregory Peck
Marlon Brando
James Stewart
Humphrey Bogart
Rock Hudson
Tony Curtis
Fernandel

1950-luvun suomalaisia filmitähtiä

Eeva-Kaarina Volanen
Assi Nortia
Elina Pohjanpää
Tuija Halonen
Heidi Krohn
Anneli Sauli
Siiri Angerkoski
Elsa Turakainen
Rauha Rentola
Maija Karhi
Maj-Britt Heljo
Jussi Jurkka
Sakari Jurkka
Tauno Palo
Lasse Pöysti
Joel Rinne
Pentti Siimes
Tapio Rautavaara
Rolf Labbart
Matti Ranin
Heikki Heino


Paluu Seijan kotisivulle

Päivitetty 13.5.2006